TS Kirja

Tuntsa kestää tulkinnat – Väinö Linnan klassikkoteos sai uudet lukijasukupolvet tekemään mielikuvituksellisia fanifiktioita ja "Tuntsa-videoita"

Petri Huhtinen
Kirjallisuudentutkija Maria Laakso kuvattiin Tampereella Tammerkosken tehdasmaisemassa. Sama maisema on kuvattu 20 markan setelin taustapuolelle. Setelin etupuolella komeili kirjailija Väinö Linna, joka aloitti kirjailijan uransa olleessaan vielä töissä Finlaysonin tehtaalla.
Kirjallisuudentutkija Maria Laakso kuvattiin Tampereella Tammerkosken tehdasmaisemassa. Sama maisema on kuvattu 20 markan setelin taustapuolelle. Setelin etupuolella komeili kirjailija Väinö Linna, joka aloitti kirjailijan uransa olleessaan vielä töissä Finlaysonin tehtaalla.

Vuosi 2017 oli varsinainen isänmaallinen humuvuosi eikä vähiten Tuntemattomalle sotilaalle. Väinö Linnan vuonna 1954 ilmestynyt klassikko oli korostuneesti esillä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlav...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Orfeus
JOKAINEN SUKUPOLVI ARVIOI KLASSIKKONSA
Kolmessa vinkissä on asiaa: jokaisella on oikeutensä määritellä klassikkonsa. Tuntemattomasta sotilaasta tuli hyvästä syystä sotakirjallisuutemme ja itsenäisyyskamppailumme klassikko, joka yksistään luettuna kertoo kuitenkin vain osatotuuden, mutta kertoo sen erittäin hyvin: esimerkiksi taistelun ja taistelukentän kuvaajana hän on aivan ehdoton, samoin ihmisten johtamisen tuntijana poikkeusoloissa. Romaani poistaa sotimisesta sankaruuden ihannoinnin ja runebergiläisyyden, vaikka Runebergin Väriki Stoolin tarinatkin aikoinaan vaikuttivat mullistavasti maahan lyötyyn itsetuntoomme. Romaani Tuntematon kertoo kuitenkin vain jalkaväen varusmiesikäluokan tarinan muualta kuin keskeisimmältä painopistealueelta, Kannakselta. Esim. Vlho Kankareen Mennään, kun käsketään laajentaa kuvauksen tykistöön, massiivisiin vankimääriin, reserviläisjoukkoihin ja yksityiskohtaisempaan Äänislinnan kuvaukseen, sekä siihen, mitä muuta kuin sotimista rintamalla tapahtui. Taiteelliselta tasoltaan aktiivialiupseeri Kankareen turkulaisteos ei toki kohoa Linnan tasolle. Ja kukapa muistaa enää Åbo Akademista Knut Pippingin väitöskirjan Komppania pienoisyhteiskuntana, joka vahvistaa saman ryhmäkäyttäytymistavan sotatilanteessa kuin Linnan romaani.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: JOKAINEN SUKUPOLVI ARVIOI KLASSIKKONSA
Kiinnostavaa tietoa, tuo Kankareen kirja on minulle uusi tuttavuus, täytynee lukea.
Kyllähän Linnakin selvitti laajasti sitä, "mitä muuta kuin sotimista rintamalla tapahtui" - Jouko Turkka, joka ohjasi Tuntemattoman johonkin kesäteatteriin, puhui juuri tästä, kuinka Linnan kirjassa tehdään paljon kaikkea muuta kuin sotimista - kiljunvalmistusta, maailmankatsomuksellisia keskusteluja jne.
Kun Pipping tuli puheeksi, hänen väitöskirjansa "Kompaniet som samhälle" kuvaa sotaa juuri samoilla seuduilla missä Linnan JR8 taisteli; ja Linnan tuotannosta kirjan kirjoittanut Nils-Börje Stormbom vertaa juuri Pippingin tieteellistä (sosiologia) ja Linnan taiteellista kuvausta siitä, että paheksuntaa herättänyt (Toini Havu Hesarin arvostelussa) kuvaus purnaavista ja suutaan soittavista rivimiehistä oli sama sekä Pippingillä että Linnalla, eli Linnan kuvaus ei ollut mitenkään erilainen kuin (itse rintamalla siis myös olleen) Pippingin.
Stormbomin kirja kannattaa lukea, jos tämä aihepiiri kiinnostaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.