Lukijoilta

Mielenterveys on hyvinvoinnin ydin

Jane Iltanen
Kirjoittajan mielestä avun piiriin tulisi päästä yhdellä yhteydenotolla, koska usein avun hakeminen on jo itsessään mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevalle raskasta.
Kirjoittajan mielestä avun piiriin tulisi päästä yhdellä yhteydenotolla, koska usein avun hakeminen on jo itsessään mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevalle raskasta.

Vuoden 2021 mielenterveysbarometrin mukaan 58 prosenttia mielenterveyden häiriöön sairastuneista on kokenut ihmisten välttelevän heitä sairaudesta johtuen. Yli kolmannes häpeää hoitoon hakeutumista.

Vaikka keskustelu mielenterveyteen liittyvistä asioista on lisääntynyt ja asenteet muuttuneet, on silti mielenterveyden häiriöön sairastuneiden kokema leima vahvistunut. Leimaamista saatetaan kokea myös terveydenhuollon taholta, esimerkiksi somaattisten oireiden vähättelynä.

Tälläkin hetkellä Suomessa on suhteellisen paljon hyvinkin pahoinvoivia ihmisiä. Noin joka viides nuori kärsii mielialaoireilusta, joka kuudes nainen sairastuu jonkin asteiseen syömishäiriöön ja esimerkiksi vuonna 2019 Suomessa tehtiin 746 itsemurhaa, joiden tekijöistä 109 oli alle 25-vuotiaita. Luvut ovat liian suuria.

Hoitoon hakeutumista voivat vaikeuttaa erilaisten tunteiden, kuten pelon ja häpeän lisäksi rakenteelliset ongelmat; psykoterapiakoulutuksen korkea hinta, edellisen psykoterapiajakson jälkeinen viiden vuoden karenssi, sairausvakuutuksen saamisen vaikeutuminen, liian vähäinen psykoterapeuttien määrä suhteessa avun tarpeessa olevien määrään, alueelliset erot sekä psykoterapian korkea hinta Kela-korvauksen jälkeenkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on saatavilla liian vähän, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon jonot ovat pitkiä ja hoitoon pääsemisen kriteerit korkeat. Myös korona-aika on kasvattanut hoitojonoja.

Matalan kynnyksen palveluilla oireilun kroonistumista voitaisiin ehkäistä ja näin samoilla kustannuksilla voitaisiin saada suurempi hyöty.

Mielenterveyspalveluista pihistäminen, niin sanottu hyvinvointivelka, tulee joka tapauksessa yhteiskunnan maksettavaksi tavalla tai toisella. Tällä hetkellä yleisin (53,2 prosenttia) syy työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt ja tästä johtuen menetetään karkeasti arvioiden 17 miljoonaa työpäivää vuosittain. OECD:n mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat 11 miljardia euroa vuosittain.

Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi mielenterveydellisestä tilanteesta riippumatta.

Resurssit tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevään työhön, kuten mielenterveysneuvontapisteisiin, oppilashuoltoon sekä lastensuojeluun ja etsivään nuorisotyöhön. Valtioneuvoston selvityksen mukaan satsaus esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa, hyöty 15 vuodessa on 3,3–5,7-kertainen.

Hallituksen esitys viikon hoitotakuusta etenee ja sen toteutuessa hoitoon pääsisi seitsemän päivän sisällä yhteydenotosta niin fyysisissä kuin psyykkisissäkin vaivoissa. Hoitotakuu on hieno askel eteenpäin, muttei toteutuessaan vielä takaa asianmukaista, riittävää ja tehokasta hoitoa mielenterveyden häiriöihin ja niihin liittyvään oireiluun.

Perusterveydenhuollon henkilökunnalle ja oppilashuollon henkilöstölle tulisi mahdollistaa koulutusta lyhytterapeuttisiin menetelmiin, lisäksi hoidossa tulisi käyttää muita psykososiaalisia hoitomuotoja, kuten psykoedukaatiota, perhe- ja ryhmäinterventioita ja sosiaalisten taitojen harjoittelua.

Avun piiriin tulisi päästä yhdellä yhteydenotolla, koska usein avun hakeminen on jo itsessään mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevalle raskasta. Psykososiaalisia hoitomuotoja tulisi saada perusterveydenhuollosta, sillä esimerkiksi psykoterapia ei ole kaikille mahdollista. Kaikilla on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuka tahansa voi sairastua mielenterveyden häiriöön. Joku kokee sen henkilökohtaisesti, jonkun työkaveri sairastuu, jonkun vanhemmat sairastuvat, jonkun lapsi sairastuu. Mielenterveys on hyvinvoinnin ydin. Aika mielenterveystoimille oli eilen, ei huomenna.

Nyt kuluva viikko on mielenterveysviikko, jonka teemana on kohtaaminen. Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi mielenterveydellisestä tilanteesta riippumatta. Siispä kohdataan ja katsotaan silmiin. Kuunnellaan. Välitetään.

Iina Silkka

(sd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit