Hevosenlanta ongelmasta resurssiksi – loppusijoittaminen peltoon on helppoa, mutta polttolaitoksilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää
Varsinais-Suomessa hevosenlanta päätyy peltoon ja lannan loppusijoitus on melko ongelmatonta. Tähän johtopäätökseen päädyttiin Turun ammattikorkeakoulun HEPO – Hevosenlanta polttoon -hankkeessa. Tarkoitus oli selvitettää varsinaissuomalaisten hevostilojen lannan loppusijoittamisen nykytilaa, eri kuivikemateriaalien käyttöä sekä polttolaitosten kiinnostusta ottaa vastaan hevosen lantaa. Hanketta rahoitti Euroopan unionin maaseudun kehittämisen maaseuturahasto.
Hankevetäjät tavoittivat 76 eri hevostallia Varsinais-Suomesta. Ammattikorkeakoulun hankkeessa selvisi, ettei hevosenlannan loppusijoittaminen ole Varsinais-Suomessa iso ongelma. Loppusijoittaminen peltoon on edullista, ja iso osa lannasta päätyy maanparannukseen, jolloin ravinteet pysyvät kierrossa. Hevostallien lisäksi hankkeessa tavoitettiin yksitoista polttolaitosta Varsinais-Suomen alueen neljästätoista laitoksesta. Jatkokäsittelyn näkökulmasta polttolaitoksissa ongelmana ovat mittavat investoinnit, joilla hevosenlanta saataisiin hyödynnettyä.
– Melko yleisesti on ollut vallalla käsitys, ettei lantahuolto ole täysin ongelmatonta suurten asutuskeskusten tuntumassa sijaitsevilla talleilla, jotka eivät enää ole suoraan kytköksissä perinteiseen maatalouteen. Selvitys osoitti, ettei ongelma lopulta ole Varsinais-Suomessa kovin suuri, toteaa hankkeen projektipäällikkö Pekka Alho Turun ammattikorkeakoulusta.
Investointien lisäksi osassa polttolaitoksista hevostiloilla käytetty kuivike määrittää mahdollisuutta hyödyntää hevosenlantaa. Hevostiloilla käytetään yleisimmin turvepohjaisia kuivikkeita, jotka eivät uusiutumattomuutensa vuoksi kiinnosta biopolttoaineita käyttäviä laitoksia. Hevostilojen siirtyminen puupohjaisiin kuivikkeisiin mahdollistaisi myös lannan paremman hyödyntämisen polttolaitoksissa. Tälle ei hankkeen tuloksien mukaan ole kuitenkaan kiinnostusta. 47 prosenttia talleista ei ole kiinnostunut siirtymään puupohjaisiin kuivikkeisiin, sillä ne ovat kalliimpia ja niiden hitaampi kompostoituminen hankaloittaa lannan hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Vastanneista talleista 20 prosenttia käyttää jo puupohjaisia kuivikkeita ja 33 prosenttia on kiinnostuneita siirtymään niihin.
Useimmat polttolaitokset eivät erinäisistä syistä pidä hevosenlantaa potentiaalisena polttoaineena laajempaa käyttöä ajatellen. Parhaiten hevosenlanta soveltuisi polttolaitokseen, jossa sen hyödyntämisen edellytykset voitaisiin huomioida jo laitoksen suunnitteluvaiheessa.
