Valtioneuvosto esittää, että presidentti myöntää akateemikon arvonimen emeritaprofessori Kaisa Häkkiselle ja emeritusprofessori Kari Alitalolle. Presidentti päättää arvonimien myöntämisestä perjantaina.
Vuonna 1950 syntynyt Kaisa Häkkinen toimi Turun yliopiston suomen kielen professorina vuosina 1999–2015. Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historian ja kehityksen ohella sen äänne- ja muotorakenne, sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria.
Häkkinen on kirjoittanut lukuisia teoksia muun muassa suomen kielen historiasta ja etymologiasta ja on saanut useita palkintoja työstään.
Kari Alitalo on erikoistunut syöpäbiologiaan. Vuonna 1952 syntynyt Alitalo on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993, ja hän toimi tehtävässä yhtäjaksoisesti tämän vuoden toukokuuhun saakka. Ennen akatemiaprofessoriksi nimittämistä Alitalo toimi Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina.
Alitalo on julkaissut yli 500 tieteellistä alkuperäisartikkelia biolääketieteen, syöpätutkimuksen, molekyylibiologian ja solubiologian aloilta. Niihin on viitattu yli 80 000 kertaa. Alitalon ohjauksessa on valmistunut 50 väitöskirjaa.
Suomen Akatemian hallitus esitti akateemikon arvonimen myöntämistä Alitalolle ja Häkkiselle lokakuussa.
Tasavallan presidentti voi Suomen Akatemian hallituksen esityksestä myöntää akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi samanaikaisesti olla enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.
Tällä hetkellä tieteen akateemikon arvonimi on 12 suomalaisella tieteenharjoittajalla. Tämänhetkisistä akateemikoista pisimpään arvonimeä on kantanut matemaatikko Olli Lehto, joka nimitettiin akateemikoksi jo vuonna 1975.
