Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS
Naantali jalostamon jälkeen

Naantaliin luvassa vedyn tuotantolaitos – voi toteutua jo vuonna 2023

RIITTA SALMI
Vetylaitosta viritellään Naantaliin Turun Seudun Energiantuotannon kiinteistön alueelle. Vedyn jatkojalostuksessa olisi hyötyä monipolttoainelaitoksesta, jonka maisemissa Maija Henell ja Patrik Rautaheimo.
Vetylaitosta viritellään Naantaliin Turun Seudun Energiantuotannon kiinteistön alueelle. Vedyn jatkojalostuksessa olisi hyötyä monipolttoainelaitoksesta, jonka maisemissa Maija Henell ja Patrik Rautaheimo.

Jukka Vehmanen

Turun Sanomat

Turkulaisen konsultti- ja insinööritoimiston Elomaticin perustama kehitysyhtiö Green H2UB Oy ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) ovat solmineet aiesopimuksen, jonka osapuolet selvittävät vihreän ...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Lue juttu ja tutustu myös muuhun digisisältöömme.

Tilaa 1 kk 1,90 €

Tee tilaus verkkosivuillamme. Pääset lukemaan jutun ja tutustumaan myös muuhun digisisältöömme.

Keskustelut (8)
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Jurmola
Magnesiumhydridi?
Loistava Uutinen! Vedyn irrottamien esimerkiksi vedestä on hyvin energia intensiivistä eikä materiaalitkaan tähän ole halpoja. Uusiutuvat energialähteet ovat tähän tarkoitukseen loistavat.

Mikä on silti prosessin lopputulos? 700 baarin paineistettu säilö vedylle loppukäyttäjälle? Toivottavasti vedyn varastointiin liittyvät asiat ovat myös otettu huomioon, sillä esimerkiksi magnesiumhydridi (Fraunhofer tutkimusinstituutti) tekniikka on eräs lupaavimmista. Tämäkin vaatii valtavasti energiaa sekä muutamia katalyytteja. Näin tuotettu vety varastoidaan kide rakenteisiin, jota voidaan säilöä ja kuljettaa vaarattomasti NTP:ssä (normaalit olosuhteet). Tätä tuotetta voidaan siten myydä ”kanistereissa” normaalisti vaikka nykyisillä bensa-asemilla kuluttajille ilman valtavaa infrastruktuuri investointia vety säiliölle. Magnesiumhydridistä vedyn saaminen vaatii vain veden lisäämistä, jota polttokenno tuottaa jo entuudestaan eli sähköntuotannon kierto on itseään ruokkiva.

Toivottavasti autoteollisuus alkaa suunnittelemaan malleja, joissa tankkiin syötetään magnesiumhydridiä sekä erikseen vettä. Mikäli olisi parempaa kuin tankata talon vanhaan öljysäilöön magnesiumhydridiä?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
A.Eräs
Vast: Magnesiumhydridi?
Jurmolalta ajatuksia herättävä kannanotto, kiitos siitä. Uudet tekniikat ovat kulman takana. Kannattaa miettiä esim. miten paljon yksityisihmisten pitää satsata akkujen latausjärjestelmiin.

Auto-asioissa minua on vaivannut arkikäytössä oleva terminologia. Puhutaan sähköautosta, vaikka autossa on polttomoottori, eli sehän on hybridiauto. Nykyisissä vetyautoissa on vain sähkömoottori kuten tämän päivän täyssähköautossa, joka voisikin olla "akkuauto". Hydridillä tankattu olisi hydridi? Kun vety vaihtuu ammmoniakiksi, on taas käytössä polttomoottori. Sotkuista.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hit’n’run
Vast: Magnesiumhydridi?
A.Eräs:” Kun vety vaihtuu ammmoniakiksi, on taas käytössä polttomoottori. Sotkuista.”

Hetkinen. Puhummeko siis edelleen vihreällä (uusiutuvalla) sähköllä tuotetusta vedystä ja siitä jatkojalostetusta ammoniakista?
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Peku
Erinomainen idea
Vetyteknologiasta en paljoakaan tiedä, ainoastaan suurin piirtein. Sen tiedän että sähkömoottorin hyötysuhde on ylivoimainen polttomoottoriin verrattuna, saatikka höyrymoottoriin. Ylivertaisuus syödään massiivisen akun valmistamisessa sekä mukana kuljettamisessa.
Iso asia on hukkalämmön hyötykäyttö kaukolämpöön. Onko maalämmön markkinointi sähkön hinnan nousun ja kaukolämmön tehokkuuden myötä kolahtanut karille.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Erinomainen idea
Tuo Pekun viimeinen kappale vaatii kommentin. Kaukolämpö nyt ei ole ollut erityisen tehokasta koskaan. Hukkalämmpönä se on ollut toki edullista. Silloin edullisuuden takaa päätuote, sähkö.
Jos ja kun siirrytään pienimuotoisiin ydinrektoreihin päästään samanlaiseen hyötysuhteeseen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa kuin fossiilistenkin polttoaineitten kanssa. Edellytyksenä tietysti on, että pienrektorit sijoitetaan lähelle asutustaajamia.
Alkuperäinen teksti koski vedyn tuotantoa. Sen kehittäminen olisi tärkeää, sillä nestemäisten ja fossiilisten polttoaineitten korvaaminen liikennekäytössä tulee olemaan todella ongelmallista.
Paras energiakombinaatio saadaan aikaan tuulella, auringolla, ydinvoimalla ja vedyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Kuka käyttää vetyä?
Vaatii vielä muutaman askeleen (mm. vastaanottajat ja jakeluverkon) ennen kuin homma pelittää.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Kuka käyttää vetyä?
Vetyä käyttäisivät todennäköisesti kaikki energian tarvitsijat jos sitä olisi kohtuuhinnalla saatavilla. Taitaa käydä niin, että sähköautot ovat vanhoja jo syntyessään jos vetyä saadaan edullisesti tuotantoon. Wärtsilä taitaa olla jo pitkällä sovellutuskokeiluissaan. Vetyä ja fuusioreaktion hallintaa ihmiskunta on odottanut jo pitkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
yxxy
Vast: Kuka käyttää vetyä?
Eipä vetyä kukaan käytä ennen kuin sitä on saatavilla, näkisin. Eli on kysymys uudesta aallosta ja se edellyttää vankat perusteet miksi hankkisi vetykennojuttuja, esimerkiksi sähköpotkulaudan sijaan vetykennopotkulaudan! Mutta teollinen haastaminen - sieltä se saattaa olla tulossa kisaamaan akkujen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luetuimmat

1

Helsingin junaliikenne päärautatieasemalle loppuu elokuussa: Mitä tapahtuu pendelöijille? Vastaa kyselyyn

2

Halpa diesel houkutteli Koulukadun ABC:lle – euron litrahinta keräsi nopeasti tankkaajia paikalle

3

EU luokitteli 22 uutta lajia vieraiksi – mukana Varsinais-Suomen vesistöihin salaa istutettu aurinkoahven

4

Naantalilaisyrittäjälle ehdotonta vankeutta törkeistä talousrikoksista – satojentuhansien kepulikauppoja tonteilla

5

Paras R-kioskin kauppias löytyy Turusta: "Sannen asenne näkyy kioskin saamissa asiakaspalautteissa"

Lisää

Uusimmat

Christian Lenander: Kassajonossa madellessa ei voi kuin joutilaana odottaa – ja se on hienoa

Jälkipuinti: Turun budjetin ylijäämä aiotaan käyttää viisaasti uuteen kävelysiltaan

Rkp:n Henriksson luottaa Nato-jäsenyyden toteutumiseen ja pitää rajalain muutoksia hyvänä asiana: "Suomen ja kansalaisten turvallisuus taataan"

Lintujen bongailu on turkulaiselle Inkalle, 25, rentouttavaa, mutta harrastus muistuttaa myös surullisesta lajikirjoa uhkaavasta asiasta

Mestarillinen Teemu Viinikainen näytti uudella soittimellaan, kuinka jazzkitara soi kauneimmillaan

Lisää

Luitko jo nämä?

Mikko Halonen (vas.) ja Petro Aihinen työskentelivät maanantaina Kupittaalle nousevan uuden lähes tuhatpaikkaisen parkkitalon rakennushommissa.
Pysäköinti

Hermoja raastava parkkipula Kupittaalla helpottuu, mutta riittävätkö edes Turun suurimman, uuden parkkitalon tuhat autopaikkaa?

Musiikkitalon pääkonserttisalin lyhty loistaa hillittynä majakkana kaupungissa iltaisin konserttien aikaan.
Turun musiikkitalo

Havainnekuvat herättävät Turussa yleensä röhönaurua – arkkitehdit kertovat, miksi Turun musiikkitalon kohdalla siihen ei ole aihetta

Skål! Töiden jälkeisille saapuneet Anette (vas.) ja Ida toivoivat, että Turussa uskallettaisiin hyödyntää jokirantaa vielä nykyistä enemmän.
Kesäterassit

"Kesän ensimmäinen päivä" toi kaupunkilaiset vasta avautuneelle Kirkkopuiston terassille – "Tästä on tullut meille lyhyessä ajassa jo perinne"

Rahtiraisat ovat Turun seudulla asuvia naiskuljettajia, joilla juttu luistaa keskenään niin töissä kuin vapaa-ajalla. Kuvassa Piia Pirilä (vas.), Julia Kanto, Emma Salo, Emma Mäntynen, Elina Monten ja Johanna Helenius. Hytissä Heleniuksen tytär. Kuvasta puuttuu Marissa Jasmavaara.
Kuljetusala

Seitsemän rekkanaisen porukka tietää, mikä autoilijoiden tapa aiheuttaa usein vaaratilanteita

Tähtijutut

Tällä hetkellä vene on yhden miehen projekti. Jouko Moisala naurahtaa, ettei hän kuitenkaan kieltäytyisi vapaaehtoisten avusta.
Hylyt

Pressun alla odottaa muistomerkki Park Victoryn pelastajien rohkeudelle – yhden miehen sitkeys ei anna merkittävän merihistorian palasen unohtua uudelleen

Kun it-alalla kilpaillaan työntekijöistä, palkkataso alalla jatkaa nousuaan. – Alalla on perinteisesti kilpailtu siitä, kenellä on hienoimmat toimistot sekä kaiken maailman oluthanat ja pallomeret niissä. Nyt, kun töitä tehdään entistä enemmän kotona, ihmiset toivovat työpaikalta erilaisia asioita, sanoo Mavericksin toimitusjohtaja Jouni Jaakkola (keskellä). Kuvassa myös rekrytoija Emmi Rankonen (vas.) ja ohjelmistokehittäjä Niko Lindroos.
Rekryexpo 2022

Palkkaus, vinkkaus ja bussikiertue – Kolme paikallista yritystä kertoo, mitä he ovat keksineet työvoimapulan selättämiseksi

– Ei tämä tilanne voi jatkua näin. Ei kukaan hoitaja halua tehdä töitä tällä rahalla ja näissä työolosuhteissa. Ei kukaan jaksa, toteaa turkulainen lähihoitaja.
TS-kysely

Uhkailua aseella ja huumeruiskuilla, lyönti raskausvatsaan: Turkulainen lähihoitaja kertoo työnsä nurjasta puolesta

Pripjatin huvipuisto on turistien suosima kuvauskohde. Törmäilyautojen liike pysähtyi.
Ympäristöonnettomuudet

Tšernobyl-turismia tutkiva Veera Ojala järkyttyi, kun Venäjä hyökkäsi ydinvoimalan alueelle – Kokeile, mitä sinä tiedät paikan hirvittävästä turmasta

Kaiken keskellä Mato-Ville. Legendaarinen turkulaissoittaja ei ollut syrjässä istuvaa tyyppiä. Kuva on otettu Yliopistonkadulla kesällä 1989.
Henkilö

Muistatko Mato-Villen? Turkulaisnainen löysi kasetin, jolta paljastui legendaarisen katusoittajan kolkko varoitus Venäjästä

Taidekonservaattorit Emilia Kallinen (vas.) ja Liisa Helle-Wlodarczyk repäisevät 38. palan seinästä.
Puheenaihe

Näin Turun sataman jättimäinen seinämaalaus repäistiin sijoiltaan pala palalta – lemuavalla eläinliimalla on prosessissa tärkeä rooli

Hansa-kortteli perjantai-iltana 13.20.1995.
Turkulaisuus

"Viinaa kiskottiin Hesen vessassa viikonloppuisin" – Näin entiset hansalapset muistelevat nuoruuttaan

Nuorten rikollisuus tasaantui, mutta väkivalta loistaa poikkeuksena ­– "Eniten tekevässä ryhmässä määrät ovat jopa kaksinkertaistuneet"

Vammaiset

Sam on nuori eläkeläinen, jolla on 10 pitkäaikaissairautta ja flamingonpinkki pyörätuoli

Turun Sanomien verkkokyselyssä viiltävän tarkan hajuanalyysinsa jätti reilu 240 turkulaista.
Hajut

Turkulaiset intoutuivat kuvailemaan kotikaupunkinsa hajuja ihastuttavalla tarkkuudella – näin Turun hajusoppa asettuu kartalle

Turun löyhkä ärsyttää, mutta onko sitä turvallista hengittää?

Asuntokauppa

Myynnissä Turun erikoisin talo: kahdeksan vessaa, yli miljoonan euron pyyntihinta ja naapurina kolerahautausmaa

Vic ja Emmy toukokuussa 2008, puolitoista vuotta tapaamisensa jälkeen.
Rakkaus

Kun Emmy tapasi kodittoman Vicin, mies kantoi mukanaan koko omaisuuttaan – makuupussia ja kaljaa. Kohtaamisesta syntyi rakkaustarina

18-vuotias August Hermansson Messukylästä. Hän oli yksi niistä suomalaisista, jotka ruotsalaiset kuvasivat kallonmittausten yhteydessä vuonna 1873. Museovirasto on ostanut Ruotsista 59 alkuperäistä negatiivia kuvatuista.
Tieteen historia

August 18 vuotta, nenän pituus 5,6 senttiä – ruotsalaiset "heimotutkijat" mittasivat kalloja sekä eläviltä että kuolleilta suomalaisilta

Adolf Hitler vauvana. Hänen isänsä, tullivirkailija Alois Hitler oli yli 50-vuotias pojan syntyessä. Koirien koulutusta harrastanut isä koulutti lapsiaan samalla tyylillä.
Natsit

Natsijohtaja Adolf Hitler tahtoi salata lapsuutensa tapahtumat – isä-Hitlerin yllättäen löytyneet kirjeet paljastavat tiukan perhekurin

Turun linnassa ei ole maanalaisia tiloja kovin paljon, koska linna rakennettiin aikanaan kallioluodolle. Maatason alapuolelta löytyy linnasta kuitenkin kaivohuoneita, kuiluvankila, herrainkellari ja huoltotunneli.
Maanalainen Turku

Turun linna paljastaa maanalaiset salansa – kierrosoppaamme yllättyi itsekin yhdestä tunnelista

Vuonna 1886 valmistunut Rouvasväen rukoushuone sijaitsi osoitteessa eskelinkatu 6.
Kaupunkikuva

Kelan kulmaus näytti tältä, kun siinä oli Rouvasväen rukoushuone – katso vaihtokuvat ja vertaa Turun nykyilmettä entiseen

Ydinkeskustan alla kulkeva tunneliverkosto johtaa Turun herrakerhon pääkallopaikalle ja Sampo-yhtiön allasosastolle. Käytävä jatkuu silmänkantamattomiin.
Maanalainen Turku

Ydinkeskustan alla kulkee legendojen värittämä hupitunneli – käytäväverkosto johtaa herrakerhon pääkallopaikalle

Näyttelyt

Örön linnakesaaressa on haamusänky öisille kulkijoille – erikoinen näyttely on turkulaisen erityistaiteen hätähuuto

Kun kansainvälinen tutkivien journalistien yhteenliittymä julkisti vuonna 2017 massiivisen veronkiertoon liittyvän asiakirjavuodon, tämä asunto Kaarinan Piispanristillä löytyi dokumenteista. Se on merkitty Maltalle rekisteröidyn Siru Mobile Ltd:n kotipaikaksi. Osoitteessa toimii Forenomin huoneistohotelli.
Rikosepäilyt

Piispanristiltä paratiisiin – TS jäljitti globaalin yritysverkoston, johon liittyy petosepäily ja muhkeat koronatuet

Turun seudun puhdistamon turvallisuuspäällikkö Jani Hannula (vas.) ja prosessivastaava Tero Säteri kertovat, että Aurajoen tunnelissa käydään sisällä noin kerran kuussa. Muutoin valvonta on automatisoitu.
Maanalainen Turku

Turusta Åboon pääsee myös Aurajoen ali – lähes 300-metrisestä tunnelista on huolehdittava vielä sadan vuoden ajan

Pasi Rantala halusi valita itse kuolemansa hetken. Hän hakeutui sveitsiläisen Dignitas-klinikan asiakkaaksi.
Kuolema

Pasi Rantala antoi kolme vuotta sitten haastattelun tähän juttuun, jota hän ei ole enää lukemassa: "Muiden armoille en halua"

Videot

Madis Morna ja Herbert tekivät kuvaushetkellä palauttavaa harjoittelua kotikentällään Liedossa. Ensi viikonloppuna ratsukko on tositoimissa gp-radalla Hyvinkäällä.
Ratsastus

Herbert-ratsu toimii Madis Mornan säännöillä – lietolaisratsukko lähtee hallitsevana mestarina esteratsastuksen gp-sarjaan

Niina Repo (vas.) ja Tuomo Karhu (oik.) keskustelivat lasten- ja nuortenkirjallisuudesta TS Kirja -klubilla torstaina kirjailijoiden Timo Parvelan ja Anne-Maija Aallon kanssa.
TS Kirja -klubi

Timo Parvela sai kutsun Peruun puhumaan Ella ja kaverit -kirjasarjasta: Katso, miksi häneltä kysyttiin matkalla vain suomalaisesta koulusta

Yksityisyrittäjänä toimiva turkulainen Kimmo Kallioniemi hyödyntää purjehduskauden aikana venettään mahdollisimman paljon. Hän purjehtii aamuisin eri satamiin Turun saaristossa ja tekee siellä täyden etätyöpäivän.
Etätyö

Kimmo Kallioniemi tekee etätöitä purjeveneessä: "Aikaisemmin työpäivänä someen laitettu venekuva olisi ollut mahdottomuus"

Retkeily

Tunnetko nämä Luonto Plussassa esitellyt paikalliset retkikohteet? Katsasta kymmenen normaalikuntoiselle sopivaa reittiä piipahduksista pidempiin patikoihin

– Täytyy pitää evästaukoja usein, äiti Katri Virkkala pohtii harjoitellessaan tyttärensä Vilman kanssa kantorinkan käyttöä. Retkelle voidaan suunnata, kun myyjä Antti Kata ensin saa kiristettyä rinkan hihnat käyttäjille sopiviksi.
Retkeily

Lapsi selkään ja menoksi: Kantorinkka selässä vaellus taittuu helposti, mutta malleja on tarjolla niukasti

Kuntoilu

Ulkokuntosaleista saa lihastreeniä lenkin lomaan – Turun seudulla on jo kymmeniä ilmaisia ulkotreenipaikkoja, katso lista kuntoportaista ja -saleista

TS Debatti

Natoon liittyminen kiihdytti Yrttiahon ja Valkosen tiukkaan debattiin: Ainoa vaihtoehto Suomen turvallisuuden takeeksi vai hyvinvointivaltion loppu?

Tällä hetkellä vene on yhden miehen projekti. Jouko Moisala naurahtaa, ettei hän kuitenkaan kieltäytyisi vapaaehtoisten avusta.
Hylyt

Pressun alla odottaa muistomerkki Park Victoryn pelastajien rohkeudelle – yhden miehen sitkeys ei anna merkittävän merihistorian palasen unohtua uudelleen

Retrovideot

Arkistovideo: Kun Turussa valmistauduttiin jääkiekon MM-kisoihin 1997

Kuukausikaupalla Nato-lippu liehuen mönkijällään ajellut mies on tullut tutuksi Turun kaduilla. Torstaina mönkkärimies päivysti Venäjän pääkonsulaatin edustalla.
Mielenosoitukset

"Vihdoinkin!" – Turun mystinen mönkkärimies kertoo videolla, miksi hän ajaa Nato-lippu liehuen pitkin Turkua

Tärskybändin jäsenet sanoittavat ja säveltävät kaikki iskelmätyyliset laulunsa itse. Kuvassa musiikkiterapeutti Outi Lehtinen (edessä vas.), Irmeli Vuotila, Riku Savola, Miika Kattelus (takana vas.), Anni Suojanen ja Antti Friman sekä Samu Kosonen (kuvassa takimmaisena).
Kehitysvammaiset

Tärskybändin laulut kertovat kehitysvammaisten aikuisten arjesta – omia tunteita on helpompi ilmaista musiikin avulla

Sauvakävely on yksi Immigrant Tales Just in Time -esityksessä esiin nousevista oudoista suomalaisista ilmiöistä. Piirin keskellä Antti Ainola, edessä vasemmalla Noémie Hueber.
Festivaalit

Hässäkältä ei voi välttyä, kun opiskelijat kertovat 21 tarinaa 45 minuutissa – maahanmuuttajien tarinoissa on paljon tragediaa, mutta nyt korostetaan toivoa ja huumoria

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit

Kuvassa ovat järjestyksessä vasemmalta oikealle projektipalvelun Heli Nygård, Juhamatti Sorsa ja Antti Hakala.
Hexaplan Oy

Sähköpöytä on toimistotyöläisen paras ystävä - Hexaplanin projektimyyjä kertoo miksi

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi