Kotimaa

EU:n omista veroista vaikea päättää

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittää uusia EU-veroja elpymisrahaston ottamien lainojen takaisinmaksuksi
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittää uusia EU-veroja elpymisrahaston ottamien lainojen takaisinmaksuksi

Kokemukset EU:n budjetin uusista rahoituskeinoista osoittavat, että suoraan EU:n kassaan kerättävistä uusista veroista tai maksuista ei saada helposti päätöksiä aikaan.

Vuosikausia niitä on yritetty, että vähennettäisiin painetta jäsenmaksujen korotusta kohtaan, mutta tulokset ovat laihoja.

Nyt EU-komissio esittää sellaisia kerättäväksi 750 miljardin elvytyspakettilainojen takaisinmaksuun. Kymmeniä miljardeja olisi tarkoitus kerätä digiveroilla, päästökauppamaksuilla, hiilitulleilla ja sisämarkkinamaksuilla.

– Uusista omista varoista päättäminen on haasteellista. Sen voi sanoa puheenjohtajuuskauden kokemusten perusteella, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen valtiovarainministeriöstä.

Kukkonen oli valtiovarainministeriön virkamiehenä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella valmistelemassa EU:n monivuotista rahoituskehystä, jota siis kansanomaisesti kutsutaan EU:n budjetiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Komissio laski, että EU:n uusien omien varojen hankinta voisi nousta seuraavalla rahoituskehyskaudella jopa 22 miljardiin euroon vuodessa. Nyt näyttää siltä, että muovin kierrätysmaksuksi kutsuttua lisätuloa lukuun ottamatta sellaisia ei ole tulossa vuosien 2021–2027 rahoituskehykseen.

Kierrättämättömään muovin määrään perustuvan maksun osuus 22 miljardista on arviolta viitisen miljardia euroa.

– Muut vaihtoehdot karsiutuivat rahoituskehysvalmistelun yhteydessä. Ei niistä mikään ollut jäsenmaiden keskuudessa erityisen suosittu, sanoo Kukkonen.

EU:n uusista omista varoista päättäminen törmää paitsi jäsenvaltioiden ristikkäisiin etuihin, myös niiden fiskaaliseen suvereniteettiin. Verot ovat jäsenmaiden itse päätettäviä asioita, ja jos niistä EU-tasolla päätetään, hyväksymiseen vaaditaan jäsenmaiden yksimielisyys.

Suomessa on EU:n komission elpymisrahoitusesitysten julkistamisen jälkeen alkanut kiistely siitä, kuinka paljon 750 miljardin euron paketti lisää Suomen yhteisvastuullista EU-velkaa.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) sanoi Ylen haastattelussa, että Suomen yhteisvastuuta ei tarvitsisi miettiä, jos EU-komission uusien omien varojen hankinta toteutuisi.

– En tietenkään voi sanoa, että niin tapahtuu, mutta voin sanoa, että omien varojen lisääminen komission esittämällä tavalla olisi järkevää.

Hänen mielestään muovivero on tarpeen mereen kertyvän mikromuovin vähentämiseksi. Päästökauppatulojen lisääminen puolestaan sataisi suoraan EU:n hiilineutraaliustavoitteen laariin ja digiverolla oikaistaisiin digiyhtiöiden harjoittamaa verojen välttelyä.

Satu Hassi on entinen europarlamentaarikko, joka tuntee EU-päätöksentekoon liittyvän kansallisen edun vahtimisen; varsinkin silloin kun kyse on veropäätöksistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kysymys kuuluukin, onko koronakriisin aiheuttama taloustilanne muuttanut tilannetta niin, että yhteinen poliittinen tahto ylittää kansallisen itsekkään intressin. Vastausta en tiedä, enkä lähde veikkaamaankaan, sanoo Satu Hassi.


Tausta

Omat varat

pieni potti

EU:lla on pieni perinteisten omien varojen potti, joka koostuu lähinnä tulleista ja maatalousmaksuista. Niiden osuus koko budjetin tuloista on noin 15 prosenttia.

Ylivoimainen pääosa kerätään jäsenmailta bktl-perusteisena jäsenmaksuna ja arvonlisäveroperusteisena kansallisena maksuosuutena.

Suomi maksoi vuonna 2018 EU:lle yhteensä 2 018 miljoonaa euroa. Arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 302 miljoonaa euroa ja bktl-perusteisen maksun osuus 1 590 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksista oli 127 miljoonaa euroa.

Uusista omista varoista on kinattu vuosikausia, mutta laihoin tuloksin. Lissabonin sopimuksessa 2009 päätettiin, että bktl-perusteisen jäsenmaksun osuutta vähennetään ja EU voi hankkia uusia omia varoja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.